Ensimmäinen kirkko
Oletetaan että ensimmäinen kirkko rakennettiin kun ensimmäiset ruotsalaiset asettuivat
seudulle. Perimätiedon mukaan olisi Korsnäs ensimmäisiä paikkakuntia, johon saatiin
kirkko.
Helsingin kansallismuseossa ja Pohjanmaan museossa on pyhimyskuvia Korsnäsin kirkosta. Kaksi niistä esittää kirkon suolejuspyhimystä, MARIA.
Vanhin pyhimyskuva on 1400-luvun alkupuolelta. Se on pyöreäposkinen nainen ja ketä
se esittää ei ole voitu varmistaa.
Kirkossa on ollut alttarikaappi kuvineen Pyhästä Eerikistä ja Olavista 1400-luvulla. Ne on viety Vaasan museoon 1896. Kaapissa oletetaan myös tuntemattoman naisen seisoneen.
Toinen madonna uskotaan olevan 1500-luvulta. Se olisi tehty Ruotsissa.
Kansallismuseon kirkkosalissa, Helsingissä on Korsnäsin kirkon Johannes Kastaja.
Ensimmäinen kirkko tunnettiin uhrikirkkona ja sai ottaa vastaan lahjoja lähellä ja kaukana olevilta ihmisiltä.
Näitten lahjojen ansiosta Korsnäsiläiset saattoivat rakentaa ja maksaa toisen kirkon rakentamista 1660-luvulla.
Nykyinen kirkko
Nykyinen kirkko on rakennettu 1831 (pohjoispuolelle 1600-luvun kirkkoa)
Arkitehti on C L Engel. Kirkko vihittiin käyttöön 31.lokakuuta 1831 ja sai nimen SION. Kirkkoon mahtuu 700 henkeä.
Kirkossa on 1600 luvulta peräisin oleva saarnastuoli. Sitä esi-isämme eivät ole lähettäneet pois.
Noin 1694-1699 antoi Korsnäsin srk:n kappalainen, Gabriel KALM, maalata saarnastuolin uudelleen ja siihen kirjoitettiin:”Herra Gabriel Kalm, rakkaine Magdalena vaimoineen Hoff.reinassa, on maalauttanut ja koristuttanut tämän saarnantuolin omalla kustannuksella”.
Kirkon lehterikaiteen osia on säilynyt 1600 luvulta. Yksi osa jäljittäää ensimmäistä
ihmispariskuntaa, Aatami ja Eeva sekä jälkeläisiä Seetistä Nooan poikaan Jaafetiin.
Toinen osa kuvaa profeettoja Jesajasta Naahumiin, raamattulisessa järjestyksessä.
Toinen taas Sakarjaa, Haggaita ja Malakia.
Eräs kaideosa esittää Vapahtajaa ja Apostoleita.
Kirkossamme on mahtava alttaritaulu, JEESUS, ristiinnaulittuna,  yön pimeyden
ympäröimänä. Maalattu 1845. Tekijä tuntematon.
Urut on hankittu 1975, urkurakentaja Hans Heinrichilta, Maksamaalta.
Opus no 85. 19 äänikertaa, 2 sormistoa ja jalkio.
Kellotapuli
Maanviljelijä Samuel Joskarhu Vöyriltä rakensi sen 1747. Siirretty ja uudelleen
rakeennttu 1862, maanviljelijän, Isak Österholmin toimesta. Vuonna 1930 väitettiin, että hautajaisia pidettiin kellotapulin isommassa huoneessa . Nykyisin se on ruumishuoneena kylmiöineen.
VAIVAISUKKO
Puuveistos on tehty 1800-luvun alkupuolella ja asetettu kirkon itäiselle puolelle, sakastin sisäänkäynnin viereen.
SEURAKUNTAKOTI
rakennettiin 1972, vihittiin käyttöön 28 tammikuuta 1973. Se on elementtitalo Kauhajoen sahasta. Siinä on seurakuntasalisali, keittiö, ruokailutila, 2 huonetta mm pyhäkoulun, varhaisnuorten ja partiolaisten toimintaa varten sekä seurakuntamestarin työhuone. Talon pohjoispäädyssä on Ystävätupa, kanttorin, nuorisotyönohjaajan ja dikonissan työhuoneita.
Uusi PAPPILA, vanhan pappilan eteläpuolella, rakennettiin 1967. Arkitehti oli Kosti
Kuronen Helsingistä. Länsisiivessä on kirkkoherravisrasto, itäsiivessä asui kirkkoherra
vuoteen 2003 asti. Silloin pappilan piti tyhjentää kosteus- ja homevaurioiden takia. Vuonna 2006 pappila myytiin yksityiskäyttöön. Ainoastaan kirkkoherranvirasto talon päädyssä jäi toistaiseksi seurakunnan käyttöön.
Vanha pappila renkitupineen on vuodelta 1896 ja annettiin kotimuseon käyttöön vuonna 1948. Professori Harald Teir oli yksi aloitteentekijöistä kun päärakennus muutettiin ja sisustettiin museoksi. Arkkitehti oli Panu Kaila. Pappilamuseoyhdistys huolehtii museosta.
Renkituvasta huolehtii kotiseutumuseoyhdistys.
KIRKKO ON AUKI SOPIMUKSESTA, PUH. 044-4101800.
JUMALANPALVELUKSIA JA MESSUJA PIDETÄÄN RUOTSIN KIELELLÄ SUNNUNTAISIN KL 11.
TOIMITUKSIA SUORITETAAN MYÖS SUOMEKSI TAI MOLEMMILLA KIELILLÄ. OTA YHTEYTTÄ KIRKKOHERRAAN.
LÄHETYSPIIRI HANNA-RYHMÄ TOIMII SUOMEN KIELELLÄ. VASTUUHENKILÖ ON DIAKONI EBBA CARLING.
Ylös
Aloitussivu
|
